Takaisin

Granon varatoimitusjohtaja Mirka Airaksinen

Kirjoitus on julkaistu 16.4.2020 Kauppalehden verkkosivustolla.

Koronavirus on tragedia, joka panee monet yritykset koville. Samalla se alleviivaa muutoskyvyn merkitystä menestystekijänä – yritysten ydintoimintojen on sopeuduttava ketterästi uuteen tilanteeseen. Yksi näistä ydintoiminnoista on kysynnän kasvattaminen eli markkinointi. Siksi muutostilanteessa punnitaan myös markkinointikumppanien joustavuus ja lisäarvo. 

Koronan aiheuttama poikkeustilanne on suuri haaste niin useimmille yrityksille kuin koko Suomen kansantaloudelle. Joskus nopea ja yllättävä muutos voi kuitenkin taivuttaa liiketoimintaa myös sellaiseen suuntaan, että yritykselle avautuu kysyntää yllättävistä paikoista ja mahdollisuuksia tarjota uudenlaisia tuotteita ja palveluja.

Mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää yrityksiltä ketteryyttä. Hyvän esimerkin tarjoaa Kyrö Distillery, arvostettu tislaamo, joka alkoi koronakriisin tullen valmistaa käsidesiä ja välttyi sen avulla lomautuksilta.

Myös markkinointi-, myynti- sekä sisältötyöhön palveluja tuottava Grano on jo nähnyt koronan vaikutukset omassa liiketoiminnassaan. Yhtiön varatoimitusjohtaja Mirka Airaksinen on kuitenkin ylpeä siitä, kuinka hyvin yrityksessä on otettu uusi tilanne vastaan.

– Muutostilanteessa on tärkeää pystyä tarkastelemaan omaa toimintaa uudesta näkökulmasta. Joku saattaa pitää Granoa perinteisenä ja siten hitaana painotalona, mutta granolaiset ovat osoittaneet nopeaa reagointikykyä toimintaympäristön mullistusten edessä. Uusista palveluistamme esimerkiksi ulkoistettujen markkinoinnin tuotantojen kysyntä kasvoi rutkasti muutamassa viikossa, Airaksinen kertoo. 

Yhteinen nimittäjä hittituotteiden taustalla

Airaksinen nostaa esiin muutaman muunkin tuotteen ja palvelun, joita kohtaan kiinnostus on vain kasvanut muutamien viime viikkojen aikana.

Ennen moni söi lounaansa ravintolassa, jonne ruoka toimitetaan tukusta isoissa laatikoissa. Nyt, kun ihmiset pysyttelevät koronan vuoksi entistä tiukemmin kodeissaan, he hakevat tai tilaavat ruoka-annokset kotitoimistolleen. Takeaway-boksien kysyntä onkin noussut rajusti. Meiltä tilanne on vaatinut kykyä vastata kysyntäpiikkiin siten, että elintarviketurvallisuuden, ekologisuuden ja vastuullisuuden vaatimuksista ei tingitä piiruakaan, Airaksinen toteaa.

Kysyntä on roihahtanut myös tuotteilla, jotka liittyvät suoraan koronan torjuntaan. Granon valikoimassa sellaisia ovat muun muassa kassojen suojapleksit, turvaväliteippaukset sekä antibakteeriset kalvot kauppojen tiskeihin ja ostoskärryjen kahvoihin.

Airaksinen muistuttaa, että tämänhetkisten hittituotteiden menestys on pohjustettu aiemmalla markkinoinnilla ja myynnillä. Hän ei täysin ymmärrä yritysten intoa leikata juuri markkinoinnista, kun ajat ovat vaikeat. Jos markkinoinnin tehtävä on kasvattaa kysyntää, niin eikö vaikeina aikoina kannattaisi panostaa kysynnän kasvattamiseen tavallistakin enemmän?

Asiakkaille pitää kyetä kertomaan, miten voit heitä auttaa. Vaikka sinulla olisi käsissäsi kuinka nerokas tai asiakkaan tilanteeseen sopiva ratkaisu, kukaan ei sitä osta, jos kukaan ei tiedä sen olemassaolosta. Yrityksillä onkin nyt iso mahdollisuus rakentaa luottamusta ja tulevaa asiakaspohjaa tarjoamalla neuvoja, apua ja hyötyä vaikeassa tilanteessa. Markkinoinnilla on tähän paljon annettavaa.

Fyysinen suoramarkkinointi erottuu edukseen

Keväällä 2020 useimpien yritysten nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat viettävät leijonanosan hereilläoloajastaan kotona. Airaksisen mukaan koronan luoma tilanne vahvistaa suoramarkkinoinnin merkitystä yritysten kysynnän rakentajana.

Poikkeustilanne vie digitalisaatiokehitystä eteenpäin, kun yhä useammat kuluttajat siirtyvät tekemään ostoksensa verkossa. Markkinoijan näkökulmasta tilanne nostaa kuitenkin myös verkossa erottautumisen rimaa. Mitä voimakkaammin yritykset pommittavat netin ja sosiaalisen median käyttäjiä markkinointiviesteillään, sitä harvempi yritys pääsee läpi. Siksi suoramarkkinointia kannattaa suunnata myös sinne, missä tilaa ja erottumismahdollisuuksia on paremmin tarjolla – esimerkiksi postilaatikkoon, Airaksinen sanoo.

Jotkut saattavat pitää fyysistä suoramarkkinointia vain ikäihmiset tavoittavana mediana. Kun Posti ja IRO Research selvittivät kuluttajien ja markkinointipäättäjien odotuksia kanta-asiakasviestinnästä eri kanavissa, kävi kuitenkin ilmi, että keskimäärin kuluttajat olivat tyytyväisimpiä postilaatikkoon tulevien viestien määrään. Kaikkein mieluisimmaksi kanavaksi postilaatikon nimesivät kuluttajista nuorimmat eli 18–24-vuotiaat.

Mutta jääkö fyysinen suoramarkkinointi kohdeyleisön mieleen? Tätäkin on tutkittu. Alkuvuonna 2019 Posti julkisti Taloustutkimukselta tilaamansa selvityksen, jossa tarkastellaan mainonnan spontaania muistamista. Tutkimustulosten mukaan suomalaiset kuluttajat muistavat parhaiten kotiin jaetut suoramainokset.

– Maailma on yhä tiiviimmin verkossa. Digitaalinen markkinointi on ansainnut paikkansa jokaisen suunitelman ytimessä. Siitä huolimatta markkinoijan on tärkeää ymmärtää eri asiakaskohderyhmien tarpeet ja tiedonhakukanavat ostopolun eri vaiheissa. Printin merkitys tiedonhaussa on edelleen merkittävä. Kyse ei ole siis ”joko tai”, vaan ”sekä että” tilanteesta. Digi on tullut jäädäkseen, mutta painettuun suoramarkkinointiin luotetaan ja se on tehokas keino varmistaa, että brändi ja palvelu muistetaan esimerkiksi verkko-ostoksia tehtäessä, Airaksinen muistuttaa.

 

Tutustu Granon blogikirjoituksiin >>