Takaisin

Järjestelmäasiantuntijana Granossa työskentelevällä Antti Argillanderilla on talossa jo pitkä historia. Alun perin vuonna 2005 hän aloitti työharjoittelijana silloisessa Interkopiossa Mikkelissä. Työharjoittelu sujui tuotannon, tulostuksen, suurkuvatuotannon ja teippiasennusten parissa ja sitä kautta hän sai tuotannosta työpaikan. Yrityskauppojen myötä Argillander siirtyi silloisen Kopijyvän työntekijäksi ja edelleen granolaiseksi.

Nykyiseen tehtäväänsä IT-tuen tiimiin Helsingin Vallilan toimipisteelle Argillander päätyi sisäisen haun kautta vuonna 2015. Työnkuvan vaihtaminen tuli tuolloin ajankohtaiseksi, sillä Argillander valmistui tietotekniikan insinööriksi vuonna 2014 opiskeltuaan työn ohessa Mikkelin Ammattikorkeakoulussa. Uusi työnkuva vastavalmistuneelle löytyikin siis heti saman talon sisältä, jossa hän oli työskennellyt jo monta vuotta. ”Kun hain Helsingin paikkaa, tiesin, että pääsisin Granossa jatkossakin urallani eteenpäin. Ei ollut tarvetta vaihtaa toisaalle”, Argillander kertoo. Hänen tarkoituksenaan on ajan kanssa edetä urapolkuaan tietotekniikan parissa ja Granossa hän tietää etenemisen olevan mahdollista.

Työporukka on kaiken tekemisen suola

Argillanderin nykyiset työtehtävät koostuvat IT-tuen tarjoamisesta työntekijöille. Työ sisältää mm. palvelinten ylläpitoa, tukipyyntöihin vastaamista tikettijärjestelmän kautta sekä laajempiakin IT-tuen selvitysprojekteja. Yrityskauppojen myötä työtehtävät ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet ja työt vievät toisinaan myös muihin toimipisteisiin. Tylsiä päiviä ei työssä ole ja kaikkein parasta työpäivissä Argillanderin mukaan ovat työkaverit.

”Kulttuuri täällä Granossa on sellainen, että ihan kaikkien kanssa tullaan toimeen”, Argillander kertoo. Oma IT-tiimi, samoin kuin muutkin työntekijät, ovat rentoa porukkaa. Työkavereiden kanssa tulee viljeltyä hurttiakin huumoria ja töiden tekeminen yhdessä on todellinen päivien piristys. Argillander suosittelee Granoa mielellään työpaikaksi kenelle tahansa, joka haluaa työskennellä rennossa porukassa, jossa kukaan ei hengittele niskaan. ”Työt pitää tehdä, mutta hauskaa saa olla!”, Argillander summaa.