Takaisin

aukeama_taiteenlajina_blogi_2

Luin taannoin suomalaisen graafisen suunnittelijan Jorma Hinkan mielenkiintoisen teoksen Graafisen suunnittelijan toinen kieli ja muita kirjoituksia (2012). Kirja on kokoelma muun muassa mainospiirtäjänä, tv-graafikkona, art directorina ja yrittäjänä toimineen Hinkan artikkeleita, joista useimmat käsittelevät typografiaa, sen historiaa ja uudempia virtauksia.

Graafinen suunnittelu, varsinkin hyvä sellainen, on kiinnostanut minua koko aikuisikäni, mutta siitä huolimatta Hinkan teos nousi ehkä hieman yllättäenkin tyypillisempien lomalukemistojeni yli kiinnostavuudessaan. Kirja oli kuin yksi pitkä rakkauskirje oivaltavalle typografialle ja taittotyön sankareille!

Mutta miksi minä istun tässä ja paasaan suu vaahdossa seitsemän vuotta vanhasta kirjasta?

No, pelkästään jo siksi, ettei suomalaisia graafista suunnittelua käsitteleviä kirjoja löydy ahmittavaksi asti ja koska mielestäni jokainen onnistunut opus ansaitsee tulla nostetuksi. Ennen kaikkea jakamiselle on aihetta kuitenkin siksi, että kirja sai minut näkemään kirjat ja lehdet aivan uudessa valossa – taidemuotona!

Kirja – mikä ihana käyttöliittymä

Kirjan tai lehden graafinen ilme ei ole yhdentekevä asia. Asiaan vihkiytymättömälle ei välttämättä aukea, että jo pelkästään sopivan fonttikielen valinta on julkaisun kokonaisuutta ajatellen perustavanlaatuinen kysymys, joka vaikuttaa lukijan ja tekstin väliseen suhteeseen. Jo kirjasinvalinta itsessään viestii jotakin. Vai miltä näyttäisi, jos sanomalehden artikkelit olisi kirjoitettu Comic Sansilla?

2020-luvun kynnyksellä graafisen suunnittelijan aivoilta vaaditaan lähes kameleonttimaista muuntautumiskykyä monikanavaisen viestintävirran levottomana liikkuvia aallokoita lapioidessaan. Suuri osa digitaalisesta viestinnästä on päätelaiteriippuvaista – loppukäyttäjän laitteistosta, selaimesta ja muista muuttujista johtuen lopputulos näyttää aina vähän erilaiselta. Verkkoleiskaa vääntäessään suunnittelijan on vain hyväksyttävä, etteivät lopullinen ilme ja toimintaympäristö ole täysin omissa käsissä.

Sen sijaan kirjaa tai lehteä suunnitellessaan suunnittelija saa olla juuri niin Kubrickmaisen obsessoitunut yksityiskohdistaan kuin ikinä tahtoo – olla kirjaimellisesti pilkunviilaaja. Eikö olekin fantastista?!

On kirjapainotaidon historian halventamista ajatella, että painotyö olisi vain väritahroja paperilla. Lehti voi vaikuttavimmillaan olla itsenäinen taideteos, joka haastaa lukijan ja saattaa tämän väkevien elämysten äärelle. Kun lehti on puhuttelevasti taitettu, voi lopputuotteesta nauttia, vaikkei ymmärtäisi aviisin sisällöstä hölkäsen pöläystä, kuten Hinkan kirjan Ray Gun -rocklehteä ja suunnittelija David Carsonia käsittelevä luku osoittaa.

Herätä tunteita, mutta tule ymmärretyksi

Taiteellisuuden ja kaupallisuuden välillä tasapainoilu ei ole helppoa. Kun Oy Vakavaraiset Rahoituspalvelut Ab tekee vuosikertomuksen, ei yrityksen avainlukuja voi kirjoittaa fonttikoon viisi Wingdingsillä ja spiraalin muotoon, vaikka taiteilijan ambitio kuinka näin sanoisi. Uskon kuitenkin, että rajat voivat myös ruokkia luovuutta.

Taidolla tehty aukeama, ainakin seikkailullisen suunnittelun käsitepiirissä, on parhaimmassa tapauksessa yhdistelmä luettavuutta ja sommittelua, joka kutsuu tarkastelemaan aukeamaa itsenäisenä taideteoksenaan. Kirjoissakaan sisältö ei ole vain kirjan riveillä. Eihän kirjojen kansissa muuten olisi tänä päivänäkään kuin teoksen ja kirjailijan nimi ajan aikaisella Times New Romanilla (*). Osaava suunnittelija pystyy puhuttelemaan lukijaa jo pelkällä viivakoodilla.

(*) Ok, ok, Gutenbergin Blackletter taitaa olla se todellinen old school -irtokirjasin, mutta toivottavasti ymmärrätte mitä ajan takaa… 

Rohkea uskaltaa erottua

Graafista suunnittelua on kaikkialla ympärillämme. On yhtä paljon kiinni töiden tilaajista kuin suunnittelijoista, kuinka jännittävällä suunnittelulla itsemme ympäröimme, mutta haluaisin kannustaa varsinkin ostavaa päätyä haastamaan mainostoimistojaan räväkämpään suunnitteluun. Miksi olla tylsä ja tavallinen, kun pienellä luovuudella (joka näin sivumennen sanoen on graafisen suunnittelijan kovinta valuuttaa) olisi mahdollista tehdä lukijaasi todellinen vaikutus ja kenties todella pysäyttää hänet hetkeksi viestisi ääreen?

Ilahduin huomatessani, että osa Hinkan kirjan teksteistä on löydettävissä myös verkosta. Ainakin omasta puolestani olen nähnyt valon ja lukukokemukseni jätti minut janoamaan lisää kokonaisvaltaisia designelämyksiä.

Granon graafisen suunnittelun palveluihin voit tutustua täältä.

 

Pyry Kunnas
Yhteyspäällikkö
+358 40 557 0992
pyry.kunnas@grano.fi