Pieni opas e-julkaisemiseen

Digijulkaisuja on ollut markkinoilla jo toistakymmentä vuotta, eikä kaikilla ole vieläkään tarkkaa käsitystä mistä siinä on oikein kyse ja miksi sellaisia kannattaa omasta julkaisusta teettää. Markkinoilla on myös hyvin erilaisia tapoja viedä julkaisuja sähköiseen muotoon ja verkkoon – joskus voi olla melko uuvuttavaa yrittää löytää se itselleen sopivin vaihtoehto monenkirjavan tarjonnan joukosta. Tarjontaa on ilmaisista alustoista hyvinkin kalliisiin vaihtoehtoihin ja paljon siltä väliltä. Tässä hieman apua valinnan tekemiseen ja muutamia vinkkejä mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon. 

Miksi digijulkaisu?

Ensimmäinen kysymys, joka kannattaa itselleen esittää on luonnollisesti se, että "miksi minun kannattaa tehdä julkaisustani digiversio?". Kaikista julkaisuista ei toki kannatakaan, mutta useimpien kohdalla se voi olla hyvinkin järkevää. Tässä oma TOP5 -listani syistä:

1) Digiversiolla ei ole kappalemäärää eli sillä yhdellä kappaleella mikä tehdään voi olla rajaton määrä käyttäjiä/lukijoita.

2) Sisältö on aina ajan tasalla, koska sisältöä voidaan korjata ja päivittää koska tahansa julkaisemisen jälkeen.

3) Digitaalisuus parantaa yrityskuvaa ja antaa kuvan modernista aikaansa seuraavasta julkaisijasta tai markkinoijasta.

4) Oikea suhde painetun ja digitaalisen julkaisemisen välillä laskee yleensä kustannuksia.

5) Digitaaliseen julkaisuun voidaan sijoittaa aineistoa, mikä ei mahtunut painettuun versioon, sekä tietysti sellaista vuorovaikutteista materiaalia mitä painetussa julkaisussa ei voida esittää lainkaan (videot, linkit, kuvakarusellit, haku).

Jos edes osa yllä mainituista kohdista tuntuu liippaavan läheltä, niin kannattaa digiversion julkaisemista harkita.

Missä muodossa?

Digijulkaisujen vallitsevat trendit ovat vaihdelleet matkan varrella jonkin verran. Myös julkaisun taustalla pyörivä tekninen toteutus on vaihdellut ja voisikin puhua digijulkaisemisen eri aikakausista. Tässä yhteydessä on ehkä syytä myös erottaa termit verkkosivu ja digijulkaisu toisistaan, vaikka ne nykyään saattavat olla aika lähellä toisiaan. Verkkosivu tai verkkolehti ovat yleensä HTML-tekniikalla toteutettuja. Niillä on oma sisällöntuotantojärjestelmänsä (CMS), jolla ylläpidetään vain ko. sivustoa. Kyseessä on siis enemmän "nettisivut" kuin digijulkaisu. Digijulkaisu taas on yleensä tuotettu järjestelmällä, jolla voidaan tuottaa julkaisua myös muussa muodossa ja muuhun käyttötarkoituksiin, esim. painettavaksi. Olen myös jättänyt tästä artikkelista pois ePUB-tyyppiset "sähkökirjat" ja julkaisunomaiset tablet/mobiili-sovellukset.

Alla on lueteltu yleisimpiä digijulkaisujen teknisiä toteutustapoja. 

PDF

Voisi sanoa, että PDF oli digijulkaisuhistorian ensimmäinen julkaisuformaatti. Mutta PDF eli Portable Document Format on enemmänkin dokumenttien arkistointi- ja siirtämisformaatti kuin aito digijulkaisu. PDF:n huono puoli on siinä, että julkaisija ei voi päättää miltä julkaisu näyttää ja miten se toimii lukijan käyttämässä laitteessa. Koska PDF on ollut olemassa niin kauan, on markkinoilla myös lukuisia erilaisia tapoja lukea PDF-tiedostoja ja ne toimivat keskenään hieman eri tavoilla. Joku ohjelma näyttää PDF:n sivut yksittäisinä ylä-alasuunnassa rullatavana "sivunauhana" kun taas toiset ohjelmat pystyvät näyttämään sivut aukeamina. Jos PDF-tiedostoissa on vuorovaikutteisia elementtejä kuten linkkejä, videoita tai lomakkeita, niin niiden toimimisessa on runsaasti eroja eri lukuohjelmissa. PDF toimii myös hyvin eri tavoin tietokoneissa ja mobiililaitteissa. Pääsääntöisesti voisi sanoa, että PDF-tiedostot toimivat parhaiten tiedostoformaatin kehittäjän Adoben omissa Acrobat ja Reader -ohjelmissa.

Nykyisin PDF-tiedostoja luetaan myös paljon selaimiin liitettyjen "kevytlukijoiden" avulla, jotka muuttavat PDF:n sisällön sellaiseen muotoon, että niitä voidaan lukea internet-selaimessa. Näissä on hyvin paljon rajoituksia sen suhteen mitkä ominaisuudet toimivat ja mitkä eivät.

PDF:n hyviä puolia ovat niiden helppo tuotettavuus, niitä voi luoda lähes mistä tahansa ohjelmasta missä alkuperäinen aineisto on luotu sekä loistava tulostettavuus. PDF on aina myös yksi tiedosto, joten sen siirtäminen paikasta toiseen on helppoa – mikä on aikanaan ollutkin yksi PDF:n tärkeimpiä ominaisuuksia ja syy miksi se on kehitetty.

Kaikenkaikkiaan PDF on edelleen erittäin käyttökelpoinen tiedostojen jakamiseen ja arkistointiin, mutta se ei välttämättä toimi kovin hyvin digijulkaisuformaattina.

Flash

Aika pian PDF:n jälkeen Adobe kehitti verkkomultimedian tekemiseen tarkoitetun Flash-teknologian. Aluksi sillä tehtiin lähinnä pelejä, mainosbannereita yms. verkkomateriaalia, mutta nopeasti huomattiin, että se soveltui hyvin myös lehtimäisten digijulkaisujen tekemiseen. Flashilla pystyttiin tuottamaan ns. rikastettuja näköisjulkaisuja, joissa voitiin tuottaa painettua julkaisua muistuttava digitaalinen lehti, jonka sivuille saatiin lisättyä myös vuorovaikutteista sisältöä. Jopa sivunkääntymistä voitiin simuloida animaatiolla ja monien mielestä erittäin ärsyttävällä sivunkääntöäänellä. Flash-tiedostojen avaaminen internet-selaimeen edellyttää liitännäisohjelman lataamista, mutta parhaimmillaan ko. liitännäinen oli asennettuna yli 95% maailman internetselaimista. Flashin hyviä puolia on ollut se, että digijulkaisut on saatu toimimaan ja näyttämään hyvin koherenteilta eri käyttäjillä. Ei ollut juurikaan väliä millä käyttöjärjestelmällä ja selaimella Flash-digijulkaisua luki, se toimi aina suht samalla tavalla. Flashin alamäki alkoi siitä, kun Apple ei suostunut ottamaan sitä lainkaan mukaan mobiililaitteisiinsa. Pian muutkin valmistajat alkoivat hylkiä sitä omissa mobiilikäyttöjärjestelmissään. Seuraavaksi myös tietokoneiden selainvalmistajat alkoivat pudottamaan sitä pois oletusasetuksistaan. Nykyään Flash on kuolemassa pois, jopa formaatin alkuperäinen luoja Adobe on ilmoittanut, että tuki Flashille lopetetaan v. 2020. Flash oli oman aikansa hieno digijulkaisualusta, mutta nykyään sitä ei kannata missään tapauksessa enää käyttää.

HTML5

Flashin vaikeuksien myötä markkinoille alkoi syntyä tyhjiö vastaavantyyppiselle multimedia-formaatille. Tyhjiötä täyttämään alettiin kehittää HTML-teknologiaan perustuvaa "seuraavan sukupolven" HTML5:sta, johon otettiin mukaan paljon Flashille ominaisia piirteitä. Pohjimmiltaan HTML5 on yleisteknologia, jota käytetään kaikenlaiseen internet-julkaisemiseen, kuten esim. blogien, verkkosivujen, verkkosovellusten. Digijulkaisut ovat vain yksi HTML5-teknologian verrattain kapea käyttömuoto. Toisin kuin PDF ja Flash, sitä ei omista mikään yksityinen yritys vaan ylläpitäjä on sama kansainvälinen yleishyödyllinen yhteisö, joka ylläpitää muitakin internet-teknologioita. Se ei myöskään tuota yhtä ainoaa tiedostoa vaan ennemminkin joukon kooditiedostoja ja kuvia, mikä toisinaan aiheuttaa haasteita kun julkaisuja pitää esim. tallentaa tai siirtää vaikkapa omalle koneelle käytettäväksi internet-yhteyden ulkopuolella. Rajoitteistaan huolimatta HTML5 on kuitenkin tämän hetken vallitseva verkkodigijulkaisujen julkaisuformaatti. Se toimii kaikilla uudemmilla internet-selaimilla – myös mobiililaitteissa – eikä vaadi mitään liitännäisten asentamista. Se mahdollistaa myös hyvin monenlaisten rikastettujen julkaisujen valmistamisen.

Granon eJulkka-digijulkaisut on tehty juuri HTML5-tekniikalla.

Näköisjulkaisu vai rikastettu näköisjulkaisu

Alkuvaiheessa digijulkaisut olivat lähes yksinomaan ns. näköisjulkaisuja, eli ne olivat esim. painetun julkaisun digitaalisia kopioita täsmälleen samalla sisällöllä. Toki digiteknologia toi julkaisuihin muita hyviä puolia kuten nopean päivitettävyyden, käytettävyyteen liittyviä parannuksia kuten zoomauksen, hakutoiminnot sekä vuorovaikutteiset sisällysluettelot ja linkit. 

Viimeisen 6-7 vuoden aikana on alkanut yleistymään myös se, että näköisjulkaisuun lisätään sellaista sisältöä mitä painetussa versiossa ei ole ollut. Tällaisia ovat esimerkiksi videot. Myös aineistoa, jota ei saatu mahtumaan painettuun versioon – esim. ylimääräisiä kuvia tai jopa kokonaisia artikkeleita, joille ei jäänytkään tilaa alkuperäisessä versiossa. Sanomalehtipuolella on jopa käytössä ns. "lue jatkot digistä" -tyyppisiä ratkaisuja.

Omalle palvelimelle vai avaimet käteen -periaatteella?

Yksi päätettävä asia digijulkaisujen kanssa on myös julkaisun fyysinen sijaintipaikka. Standardinmukaisesti toteutetun julkaisun voi sijoittaa yleensä lähes mille tahanssa www-palvelimelle, esim. samalle missä yrityksen omat nettisivut sijaitsevat. Tällöin yrityksellä on luonnollisestikin itsellään kontrolli siihen milloin julkaisu näkyy ulospäin ja milloin se mahdollisesti poistetaan. Yritys myös vastaa siitä, että palvelinkapasiteetti riittää asianmukaiseen käyttöön.

Toinen mahdollisuus on ostaa julkaisun mukana ns. houstaus. Tällöin palveluntarjoaja sijoittaa digijulkaisun tähän tarkoitukseen varattuun julkaisuympäristöön ja vastaa siitä että julkaisu näkyy silloin kun sen pitää näkyä. Useimmiten tässä vaihtoehdossa on huomioitu myös mahdollisuus siihen, että käyttäjämäärä kasvaa hetkellisesti todella suureksi – esim. jonkin kampanjan alkaessa.

Kummassakin on siis omat hyvät ja huonot puolensa. Houstaus on kasvattanut suosiotaan viime vuosina ja ainakin meillä Granolla se on ylivoimaisesti suosituin julkaisutapa. 

Erikoistarpeet

Toisinaan digijulkaisuun tarvitaan myös erilaisia erityisominaisuuksia. Tällaisia ovat esim. salasanasuojaus, jos julkaisusta ei haluta täysin julkista. Julkaisun käyttöliittymää saatetaan myös haluta brändätä esim. yrityksen graafisen ohjeistuksen mukaisilla väreillä, logoilla tai muilla vastaavilla elementeillä. Kaikkien digijulkaisualustojen kanssa tämä ei ole mahdollista, jos asia on tärkeä, kannattaa se selvittää etukäteen. Granon eJulkassa voidaan brändinhallinnan peruselementtejä, kuten värejä, logoja, käyttöliittymäpainikkeita yms. aina muokata asiakkaan toiveiden mukaisiksi.

Jos digijulkaisuja on paljon, saatetaan myös haluta sijoittaa julkaisut eräänlaiseen digitaaliseen lehtihyllyyn, mistä lukija löytää helposti kaikki tarjolla olevat vaihtoehdot. Granolla tämä vaihtoehto kulkee nimella eJulkka Pro.

Summa summarum

Digijulkaisut ovat tulleet jäädäkseen. Kaikista julkaisuista niitä ei kannata tehdä, mutta toisaalta on myös paljon julkaisuja, joista tehdään vain digitaalinen jakelu. Usemmiten paikka löytyy sekä painetulle, että digitaaliselle versiolle. 

Me Granolla haluamme tarjota asiakkaillemme niitä tuotteita ja palveluita, mitä oikeasti tarvitaan ja koemme, että on tärkeää, että digin ja printin saa samasta paikasta.

Jos digijulkaisemiseen liittyy kysymyksiä niin ota reilusti yhteyttä. Meiltä löytyy asiantuntijoita, jotka ovat työskennelleet digijulkaisujen parissa niin kauan kuin niitä on ollut olemassa.

Petteri Paananen
Tuotelinjajohtaja