Ajankohtaista — Grano — 4.02.2020 — min. lukuaika
Tässä juttusarjassa nostetaan tarkasteluun viisi printtiviestintään liittyvää väitettä ja tarkastellaan todellisuutta niiden taustalla. Mutu-väitteet haastaa Granon tuotantojohtaja Markus Jensen-Eriksen.
Juttusarjan ensimmäisen osan löydät täältä.
Väite 2: Printtimarkkinointia ei voi kohdentaa tai mitata
Koska painotuotteita ei klikkailla, vieritetä ja pidetä auki näytöllä, ne eivät myöskään kerää organisaatioiden martech-analytiikkatyökaluille ajantasaista tietoa yksilön käytöksestä ja etenemisestä liidiputkessa.
Ajantasainen ohjattavuus on yksi digimarkkinoinnin suurista lupauksista. Mutta kun katsotaan markkinoinnin arkea keskivertoyrityksessä, kuinka moni niistä oikeasti seuraa ja hienosäätää markkinointiaan reaaliaikaisesti? Tyypillisesti yrityksissä käydään läpi esimerkiksi sisältöanalytiikan tuloksia kerran kuussa. Siinä tahdissa ehtisi hyvin tutkia myös printtimarkkinoinnin toimivuuden.
– Printtikampanjan vaikutukset voi nykyisin saada hyvinkin nopeasti selville, ja printtiä voi myös kohdentaa räätälöidysti eri kohderyhmille. Asiakastietokantaan on mahdollista yhdistää erilaisia julkisiin rekistereihin perustuvia rikasteita, jotka auttavat asiakkaiden segmentoinnissa ja viestien kohdentamisessa, Jensen-Eriksen sanoo.
– Printtiteknologia on kehittynyt viime vuosina huimasti – nykyaikaisten digipainatustekniikoiden avulla fyysiset kampanjasisällöt pystyy räätälöimään lähes yhtä tarkasti ja nopeasti kohderyhmien mukaan kuin verkossa kulkevat viestit.
Hybridimarkkinointi parantaa tuloksia ja asiakaskokemusta
Jensen-Eriksen ei kuitenkaan näe painettua ja digitaalista viestintää toistensa kilpailijoina tai vastakohtina. Parhaisiin tuloksiin päästään monikanavaisella markkinoinnilla, yhdistelemällä fyysisten ja digitaalisten kanavien parhaita puolia.
– Hybridimarkkinointi tuo lähes aina paremmat tulokset ja parantaa myös markkinoinnin luomaa asiakaskokemusta – etenkin jos asiakas saa itse valita mieleisensä yhteydenpitokanavan.
Lisäksi hybridiratkaisut avaavat ovet esimerkiksi erilaisille räätälöidyille B2C-painotuotteille. Kuluttajien toiveiden ja digiaineistojen mukaan personoidut tapetit ovat Ruotsissa nousseet jo lähes ilmiöksi.
– Niiden tuotantovolyymit ovat toki pieniä, koska on kyse uniikeista ratkaisuista, mutta katteet ovat isompia. Ja asiakkaita tuntuu riittävän. He saavat kotiinsa jotain, jota kellään muulla ei ole, Jensen-Eriksen huomauttaa.
