Ajankohtaista — Grano — 11.02.2020 — min. lukuaika
Tässä juttusarjassa nostetaan keskusteluun viisi printtiviestintään liittyvää väitettä ja tarkastellaan todellisuutta niiden taustalla. Mutu-väitteet haastaa Granon tuotantojohtaja Markus Jensen-Eriksen.
Juttusarjan edellisen osan löydät täältä.
Väite 3: Aidosti digitaaliset yritykset eivät tarvitse printtiä
Monille markkinoijille on tärkeää, että mitä he sitten tekevätkin, se kulkee käsi kädessä alan tuoreimpien trendien kanssa. Koska painotuotteet mielletään perinteiseksi tekemiseksi, ne eivät yllä markkinoijan hierarkiassa uutuusarvoltaan samalle viivalle esimerkiksi kuumimpien sosiaalisten median sovellusten kanssa.
Joukkoviestinnän uutissisällöt saattavat osaltaan tehostaa vaikutelmaa painoalan perinteisyydestä. Media-ala on itse ollut jo pitkään digimyrskyn silmässä ja siirtynyt kiihtyvällä vauhdilla paperista verkkoon. Monet toimittajat ovat niin tiukasti kiinni digitaalisuuden eturintamassa, etteivät he ehdi tehdä juttuja vakiintuneempien alojen muutoksista.
– Se on täysin ymmärrettävää. Uusimman älypuhelimen ominaisuudet kiinnostavat lehtien lukijoita enemmän kuin painoalan muutokset. Siksi painoalan ja -yritysten täytyy itse aktivoitua pitämään suurempaa ääntä osaamisestaan sekä siitä, mitä apua ne voivat asiakkailleen tarjota, Jensen-Eriksen painottaa.
Printti tuo viestit yleisön fyysiseen todellisuuteen
Digitaalisuus on uusi normaali, ja paperimedia on nyt enemmän marginaalissa. Mutta siellä paperi muuttuu eksoottiseksi, sillä sen avulla voi erottua jatkuvasti kasvavassa digisisältöjen tulvassa. Painotuote on fyysinen – se on läsnä samassa tilassa ja todellisuudessa kuin sen lukijat. Digisisällöt taas ovat läsnä päätelaitteessa, jonka ne jakavat tuhansien lukijan huomiosta taistelevien kilpailijoidensa kanssa.
Printin edut ovat oivaltaneet esimerkiksi Airbnb:n, Dollar Shave Clubin ja Net-a-Porterin kaltaiset diginatiivit brändit, jotka ovat viime vuosina alkaneet julkaista laadukkaita painettuja julkaisuja. Kesällä 2018 joukkoon liittyi myös Facebook.
Kiinnostus printtiin on siis kasvussa niilläkin, joiden oma erikoisosaaminen on tiukinta digiä. Uudenlainen asiakaskunta on uudistanut myös painotaloja.
– Parikymmentä vuotta sitten asiakkaan puolella oli paljon sellaista väkeä, joilla oli syvällistä osaamista painamisesta ja alan teknisistä erityistermeistä. Nykyisin painotalot ovat paljon enemmän asiantuntijan ja tulkin roolissa, pohtii Jensen-Eriksen.
– Pyrimme tarjoamaan uusia ajatuksia ja kertomaan eri mahdollisuuksista konkretian kautta. Monet hyvät ideat ovat syntyneet niin, että asiakas tulee showroomiimme keskustelemaan tarpeistaan ja katsomaan, mihin kaikkeen modernit painoratkaisut venyvät.
